B3 - Taiteen tiedonalat
Taidekritiikin näkökulmaa:
Teosta tulkittaessa olimme tehneet paljon tarkkoja havaintoja teokseen liittyen. Kuvasimme niitä niiden viitteiden perusteilla, jotka teoksesta löytyivät. Liitimme taiteilijan sekä omat kokemuksemme yhteen vertailemalla niitä toisiinsa. Olimme vetäneet johtopäätöksiä ja tehneet loogisia päätelmiä eri aistihavaintojen kautta. Olimme myös selittäneet tunteitamme, assosiaatioitamme, kokemuksiamme sekä muistojamme. Voidaan myös sanoa, että olimme jonkin verran luoneet yhteyksiä suuriin, elämää ja olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.
Taidehistorian näkökulmaa:
Eräälle ryhmämme jäsenistä teos ja sen tekijä olivat ennestään tutut. Sen vuoksi hän tunnistikin sen taidehistoriallisia faktoja. Hänen omasta menneisyydestään ja muistoistaan kumpusi monia seikkoja, joiden avulla hän osasi avata teoksen taustoja. Teoksessa oli siis hänelle paljon tuttuja elementtejä ja jopa teoksen henkilöt olivat hänelle tuttuja. Hän osasi myös sijoittaa teoksen oikeaan aikakauteen. Meille muille ryhmän jäsenille kuva ei ollut ennestään tuttu. Olimme ainoastaan kyenneet heittelemään villejä arvauksia siitä, mille vuosikymmenelle teos mahdollisesti asettuisi, mitä taiteilija oli halunnut teoksellaan ilmaista ja niin edelleen.
Estetiikan näkökulmaa:
Olimme kaikki soveltaneet teokseen perehtyessämme estetiikan tutkimistapoja. Ensinnäkin: me olimme huomanneet taideteoksen herättävän meissä esteettisiä elämyksiä. Kullakin tuo elämys oli omanlaisensa, osittain niissä oli jotakin samaa, mutta silti jokaisen kokemus oli henkilökohtainen. Sen lisäksi teimme estetiikkaan kuuluvaa analysointia pohtiessamme esimerkiksi sitä, millä tavoin teos oli tehty, ja mikä vaikutus tällä välineellä oli teoksen ilmaisuun. Olimme myös heittäytyneet ja käyttäneet rutkasti mielikuvitusta siinä, kun kuvailimme omaa esteettistä kokemustamme teoksen äärellä.
Taidekritiikin näkökulmaa:
Teosta tulkittaessa olimme tehneet paljon tarkkoja havaintoja teokseen liittyen. Kuvasimme niitä niiden viitteiden perusteilla, jotka teoksesta löytyivät. Liitimme taiteilijan sekä omat kokemuksemme yhteen vertailemalla niitä toisiinsa. Olimme vetäneet johtopäätöksiä ja tehneet loogisia päätelmiä eri aistihavaintojen kautta. Olimme myös selittäneet tunteitamme, assosiaatioitamme, kokemuksiamme sekä muistojamme. Voidaan myös sanoa, että olimme jonkin verran luoneet yhteyksiä suuriin, elämää ja olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.
Taidehistorian näkökulmaa:
Eräälle ryhmämme jäsenistä teos ja sen tekijä olivat ennestään tutut. Sen vuoksi hän tunnistikin sen taidehistoriallisia faktoja. Hänen omasta menneisyydestään ja muistoistaan kumpusi monia seikkoja, joiden avulla hän osasi avata teoksen taustoja. Teoksessa oli siis hänelle paljon tuttuja elementtejä ja jopa teoksen henkilöt olivat hänelle tuttuja. Hän osasi myös sijoittaa teoksen oikeaan aikakauteen. Meille muille ryhmän jäsenille kuva ei ollut ennestään tuttu. Olimme ainoastaan kyenneet heittelemään villejä arvauksia siitä, mille vuosikymmenelle teos mahdollisesti asettuisi, mitä taiteilija oli halunnut teoksellaan ilmaista ja niin edelleen.
Estetiikan näkökulmaa:
Olimme kaikki soveltaneet teokseen perehtyessämme estetiikan tutkimistapoja. Ensinnäkin: me olimme huomanneet taideteoksen herättävän meissä esteettisiä elämyksiä. Kullakin tuo elämys oli omanlaisensa, osittain niissä oli jotakin samaa, mutta silti jokaisen kokemus oli henkilökohtainen. Sen lisäksi teimme estetiikkaan kuuluvaa analysointia pohtiessamme esimerkiksi sitä, millä tavoin teos oli tehty, ja mikä vaikutus tällä välineellä oli teoksen ilmaisuun. Olimme myös heittäytyneet ja käyttäneet rutkasti mielikuvitusta siinä, kun kuvailimme omaa esteettistä kokemustamme teoksen äärellä.
Kommentit
Lähetä kommentti